Rakennesuunnittelu

Rakenne-suunnittelu

Rakennesuunnittelua
ammattitaidolla

Rakenne-suunnittelua
ammattitaidolla

Rakenteet suunnitellaan lujiksi ja pitkäikäisiksi kokonaiskustannuksia ajatellen, ottaen huomioon sekä asennustyö että materiaalimenekki.

Tarvittaessa rakenteiden kosteustekninen toimivuus varmistetaan laskentaohjelmilla. Ne auttavat arvioimaan, voiko rakenteisiin tiivistyä haitallista kosteutta.

 

 

Tarkat 3D-mallit

Teemme rakennesuunnittelun hyödyntäen Vertex-ohjelmistoa. Ohjelmasta saadaan tarvittaessa laskettua neliömäärät kaikille kohteessa käytettäville rakennusmateriaaleille. Valmis listaus näyttää kunkin materiaalin menekin ja summan: esim. runko, ulkoverhous, lattia, paneelit ja eristeet.

Suunnitelmaan voidaan sisällyttää tarkat määrälaskentaraportit, joissa on lueteltu kaikki rakennuksen osat, esimerkiksi ulkoverhouskoolaukset tai koko rakennuksen puutavara.

Kohteen kaikki rakenteet mallinnetaan kolmiulotteisena. Kohdetta on helppo tarkastella joka suunnasta ja virheiden mahdollisuus pienenee.

Selkeät piirustukset 

Kun rakennuksen osat on mitoitettu tehden tarvittavat lujuuslaskelmat ja mallinnettu, rakennustyötä varten olennaiset tiedot siirretään tulosteisiin.

3D-mallista luotuihin tasokuviin lisätään työmaata varten tarpeelliset mittatiedot ja tekstiselvitykset. Pohjakuviin liitetään tarpeen mukaan yksittäisten rakenneosien, kuten pilarien ja palkkien mitta- ja korkotiedot.

Detalji- eli yksityiskohtapiirustuksia varten mallista otetaan leikkauksia, joissa esitetään rakenteiden liittymät ja muut yksityiskohdat.

 

 


Yksityiskohdat näkyville

Seinistä tehdään selkeät piirustukset, joihin on merkitty runkotolpat mittoineen ja laatuineen. Tarpeen mukaan seinäkuvaan otetaan mukaan yksityiskohtaisia piirroksia ja ohjeita. Esimerkiksi koolauksen asennuksesta, mahdollisista liitoskohdista tai sisäpuolen levytyksestä.

 

Rakennesuunnittelu tiivistettynä

Rakennesuunnitteluvaiheessa tehdään lujuuslaskelmat ja laaditaan rakennesuunnitelmat. Toteutamme tämän käyttäen apuna uusinta 3D-teknologiaa.

Rakennepiirustukset

Lisää tietoa

Rakennekuvissa esitetään yleensä perustusten mittakuva perustussuunnittelua varten, tasokuvat kerroksista, vesikatosta ja välipohjasta, ristikkokaaviot, märkätilojen liittymät ja rakenteet sekä detaljipiirustukset rakenteiden liittymistä.

Lujuuslaskelmat

Lisää tietoa

Toteutamme lujuuslaskelmat käyttäen apuna perinteistä lujuusoppia sekä modernia tietotekniikkaa.

Rakennuksen jäykistys

Lisää tietoa

Rakennukset suunnitellaan kestämään käytön, lumen ja tuulen aiheuttamaa kuormitusta. Rakennuksen jäykistämiseen on käytössä erilaisia tapoja, yleensä seinien levytykset toimivat samalla jäykistävinä osina.

Rakennusfysiikka

Lisää tietoa

Rakennusfysiikka on kokonaisuus, johon liittyy mm. käytettävät materiaalit, lämmöneristeet, höyryn- ja ilmansulut, rakennuksen lämmitys ja ilmanvaihto.

Hirsirakennusten suunnitteleminen

Hirsirakennusten suunnittelu poikkeaa tavallisesta puurunkorakentamisesta hirren ominaisuuksien vuoksi. Puun kuivumiskutistuman johdosta hirsirakenteiset seinät painuvat jonkun verran, ja tämä painuma pitää ottaa suunnittelussa huomioon. Puu painuu syysuunnassa huomattavasti vähemmän kuin syysuuntaa vastaan. Esimerkiksi rakennuksen kantavat, pystysuunnassa olevat pilarit eivät painu niin paljon kuin vaakatasossa olevat seinähirret.

Hirsirakennuksien painuminen pitää ottaa huomioon rakenteiden liittymissä, esimerkiksi pilareiden, puurakenteisten väliseinien ja muurattujen kivirakenteisten seinien liittymissä. Muut rakenteet eivät saa jäädä kantamaan hirsikehikkoa, vaan hirsikehikon täytyy saada “elää” ja rakenneliittymien pitää sallia hirsikehikon liikkeet.

Myös rakennuksen höyryn- tai ilmansulkukerrokset pitää suunnitella niin, että ne säilyvät ehjänä ja katkeamattomina hirsikehikon liikkeistä huolimatta.

Perinteiseen, käsin veistettyyn hirteen saadaan kaupunkiympäristöön sopivia taloja saadaan modernit city-nurkat, eli lohenpyrstöliitokset

Elementtisuunnittelu

Elementtisuunnitelmissa huomioidaan erilainen rakennustapa. Rakennuksen runko valmistetaan muualla ja nostetaan paikoilleen työmaalla. Elementoinnissa rakennuksen seinistä tehdään naamakuvat, jossa näkyvät elementtiin kiinnitettävät osat ja mitat, elementin paino ja nostopisteet. Näin työmaan nostokalusto ja nostosuunnitelmat saadaan oikeaksi.

Seinäelementtejä suunniteltaessa elementtien väleihin jätetään tarpeellinen asennusvara, joka tiivistetään työmaalla.

Ilmatiiveydestä pitää huolehtia myös elementteinä rakentaessa. Ylä- ja alapohjien sekä seinäelementtien ilmatiivistyskerrokset pitää saada liitettyä toisiinsa tarkasti ja pitävästi puristusliitoksin.

Rakennesuunnittelun periaatteet

Rakennesuunnittelun periaatteita ohjaa mm. Kuivaketju-10 ja Terve-talo RT-kortiston rakennesuunnittelun tarkastuslista. Rakennesuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota mm.

Julkisivupintojen-, ikkuna ja oviaukkojen vedenpitävyys

  • Julkisivuverhouksen liittymät (verhouksen jatkokset, ikkuna- ja oviaukot) suunnitellaan niin, ettei vesi pääse tunkeutumaan seinärakenteisiin.

Ulkoverhouksen tuuletuksen toimivuuus ja taakse jääneen veden poisto

  • Ulkoverhouksen pitää päästä tuulettumaan kauttaaltaan. Tuuletuksen pitää olla toimiva myös ikkuna- ja oviaukkojen ylä- ja alapuolella, eikä seinän naulausrimakoolaus saa tukkia tuuletusrakoa.

Julkisivupellityksien liittymiin

  • suojapeltien tulee liittyä rakenteisiin tiiviisti ja ikkunapeltien olla riittävän kallellaan ulospäin (>15 astetta, suositus 30 astetta)
  • suojapellit estävät veden pääsyn seinärakenteeseen, estämättä julkisivun tuuletusraon toimivuutta. Peltien ylösnostojen tulee olla riittävät ja kestävät.

Vesikatteen läpivienteihin, aluskatteen ylösnostoihin

  • Aluskatekerroksen pitää olla vesitiivis. Erityisen heikkoja kohtia on aluskatteen läpiviennit ja seinälle nostot.

Rakennuksen ilmatiiveyteen, ylä-ja alapohjan liitoksiin

  • Oikein toteutettu, tiivis rakenne vähentää rakennuksen energiankulutusta, pienentää kosteusvaurion riskiä ja parantaa sisäilmaa.
    Ilmapitävä kerros voi olla hengittävää paperia tai muovia.
  • Alapohjan ja ulkoseinän välinen liitos on sisäilman laadun kannalta oleellinen. Tiivillä liitoksella estetään maaperän mikrobien ja radonin siirtyminen sisäilmaan.
  • Yläpohjan ja ulkoseinän tiivis liitos taas vähentää kosteusteknisiä ongelmia, kun sisäilma ei vuoda rakenteisiin ilmansulkukalvon ohi. Ilmapitävän kerroksen tulee jatkua tiiviinä ja yhtenäisenä koko rakennuksen vaipan ympäri. Näin raitis ilma tulee rakennukseen sieltä mistä sen pitääkin ja poistuu oikeaa reittiä.

Ilmansulun jatkoksiin ja läpivientien tiivistyksiin

  • Ilmansulun jatkoksien on parempi olla kahden kovan puupinnan välissä puristusliitoksena. Puristusliitos voidaan toteuttaa esimerkiksi kahden 48×48 riman väliin. Ilmansulun sauma puristetaan rimojen väliin ruuveilla ja varmistetaan teippaamalla. Koskaan ei käytetä pelkkää teippaamista liitoksena.

Märkätilojen rakenteet, vedeneristyksen laatuu, märkätilojen liittymät ja märkätilojen rakenteiden tuuletus

  • Vesieristekerros on riittävän paksu ja liittyy muihin rakenteisiin tiiviisti, mm. lattialaatan kuivumisesta johtuva lattialaatan mahdollinen käyristyminen pitää ottaa huomioon lattian vesieristeen liittymisessä seinän vesieristekerrokseen.
  • Märkätilojen rakennustuotteiden pitää olla yhteensopivia (vesieriste, laastit, pintamateriaalit, saumausaineet samaa tuoteperhettä)
  • Vesieristeen liittyminen rakenteisiin ja mm. lattiakaivoon toteutetaan tiiviisti ja huolellisesti
    lattian riittävät kallistukset kaivoja kohti, ettei vesi jää lattialla lammikoiksi

Kantavien rakenteiden paikalliset kylmäsillat

 

  • Paikalliset kylmäsillat ovat muita rakenteita kylmempiä osia, joihin liittyy kosteuden tiivistymisen riski. Näitä voisivat olla esimerkiksi rakennuksen tukirakenteet ja runkotolpat. mm. autokatoksen kantaviin palkkeihin tai ulkoseinän runkotolppaan voi liittyä kosteuden tiivistymisen riski, kun runkotolppa ulottuu kylmästä ulkoilmasta lähelle lämmintä sisäpintaa ja höyrynsulkukerrosta.
  • Hyvässä suunnittelussa ei tehdä rakennetta, jossa on riskialttiita kylmäsiltoja.

Rakenne-
suunnittelun periaatteet

Rakennesuunnittelun periaatteita ohjaa mm. Kuivaketju-10 ja Terve-talo RT-kortiston rakennesuunnittelun tarkastuslista. Rakennesuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota mm.

Julkisivupintojen-, ikkuna ja oviaukkojen vedenpitävyys

  • Julkisivuverhouksen liittymät (verhouksen jatkokset, ikkuna- ja oviaukot) suunnitellaan niin, ettei vesi pääse tunkeutumaan seinärakenteisiin.

Ulkoverhouksen tuuletuksen toimivuuus ja taakse jääneen veden poisto

  • Ulkoverhouksen pitää päästä tuulettumaan kauttaaltaan. Tuuletuksen pitää olla toimiva myös ikkuna- ja oviaukkojen ylä- ja alapuolella, eikä seinän naulausrimakoolaus saa tukkia tuuletusrakoa.

Julkisivupellityksien liittymiin

  • suojapeltien tulee liittyä rakenteisiin tiiviisti ja ikkunapeltien olla riittävän kallellaan ulospäin (>15 astetta, suositus 30 astetta)
  • suojapellit estävät veden pääsyn seinärakenteeseen, estämättä julkisivun tuuletusraon toimivuutta. Peltien ylösnostojen tulee olla riittävät ja kestävät.

Vesikatteen läpivienteihin, aluskatteen ylösnostoihin

  • Aluskatekerroksen pitää olla vesitiivis. Erityisen heikkoja kohtia on aluskatteen läpiviennit ja seinälle nostot.

Rakennuksen ilmatiiveyteen, ylä-ja alapohjan liitoksiin

  • Oikein toteutettu, tiivis rakenne vähentää rakennuksen energiankulutusta, pienentää kosteusvaurion riskiä ja parantaa sisäilmaa.
    Ilmapitävä kerros voi olla hengittävää paperia tai muovia.
  • Alapohjan ja ulkoseinän välinen liitos on sisäilman laadun kannalta oleellinen. Tiivillä liitoksella estetään maaperän mikrobien ja radonin siirtyminen sisäilmaan.
  • Yläpohjan ja ulkoseinän tiivis liitos taas vähentää kosteusteknisiä ongelmia, kun sisäilma ei vuoda rakenteisiin ilmansulkukalvon ohi. Ilmapitävän kerroksen tulee jatkua tiiviinä ja yhtenäisenä koko rakennuksen vaipan ympäri. Näin raitis ilma tulee rakennukseen sieltä mistä sen pitääkin ja poistuu oikeaa reittiä.

Ilmansulun jatkoksiin ja läpivientien tiivistyksiin

  • Ilmansulun jatkoksien on parempi olla kahden kovan puupinnan välissä puristusliitoksena. Puristusliitos voidaan toteuttaa esimerkiksi kahden 48×48 riman väliin. Ilmansulun sauma puristetaan rimojen väliin ruuveilla ja varmistetaan teippaamalla. Koskaan ei käytetä pelkkää teippaamista liitoksena.

Märkätilojen rakenteet, vedeneristyksen laatuu, märkätilojen liittymät ja märkätilojen rakenteiden tuuletus

  • Vesieristekerros on riittävän paksu ja liittyy muihin rakenteisiin tiiviisti, mm. lattialaatan kuivumisesta johtuva lattialaatan mahdollinen käyristyminen pitää ottaa huomioon lattian vesieristeen liittymisessä seinän vesieristekerrokseen.
  • Märkätilojen rakennustuotteiden pitää olla yhteensopivia (vesieriste, laastit, pintamateriaalit, saumausaineet samaa tuoteperhettä)
  • Vesieristeen liittyminen rakenteisiin ja mm. lattiakaivoon toteutetaan tiiviisti ja huolellisesti
    lattian riittävät kallistukset kaivoja kohti, ettei vesi jää lattialla lammikoiksi

Kantavien rakenteiden paikalliset kylmäsillat

 

  • Paikalliset kylmäsillat ovat muita rakenteita kylmempiä osia, joihin liittyy kosteuden tiivistymisen riski. Näitä voisivat olla esimerkiksi rakennuksen tukirakenteet ja runkotolpat. mm. autokatoksen kantaviin palkkeihin tai ulkoseinän runkotolppaan voi liittyä kosteuden tiivistymisen riski, kun runkotolppa ulottuu kylmästä ulkoilmasta lähelle lämmintä sisäpintaa ja höyrynsulkukerrosta.
  • Hyvässä suunnittelussa ei tehdä rakennetta, jossa on riskialttiita kylmäsiltoja.

OTA YHTEYTTÄ

+358 449 968 224

suunnittelu@rakennusaitta.fi

Ouluntaival 10 A 1, 93600 Kuusamo